Varhaiskasvatus

Satubaletti

Satubalettitunnilla tutustutaan baletin liikemuotoon ja etsitään baletinomaista liikkumistapaa. Tunnilla tehdään myös luovia harjoituksia ja kokeillaan erilaisia liikelaatuja. Musiikkina käytetään esim. klassista ja etnistä musiikkia.

Ensimmäisellä tunnilla pärjää hyvin rennoilla vaatteilla ja sisätossuilla/paljain varpain. Opettaja antaa tarkempia ohjeita pukeutumisesta kauden edetessä.

Balettiopinnot kulkevat satubaletin kautta alkeisbalettiin ja varsinaiset baletin tekniikkaopinnot aloitetaan 7-vuoden iässä. Balettiharrastuksen voi aloittaa myös myöhemmällä iällä, vaikka taustalla ei olisikaan varhaiskasvatuksen opintoja.

Kaikilla varhaiskasvatuksen tunneilla käytetään samaa opetussuunnitelmaa ja harjoitellaan samoja taitoja. Näitä ovat mm. oman kehon hahmottaminen, koordinaatio, rytmiikka ja perusliikuntataidot. Tavoitteena on saada lapsi innostumaan ja iloitsemaan liikunnasta sekä ilmaisemaan itseään tanssin keinoin. Perusliikunnan ja tanssileikkien avulla lapsen itsetunto, myönteinen minäkuva, liikunnallisuus ja karkeamotoriset taidot kehittyvät.

Lastentanssi

Ministreet

Pikkutanssijan opas

MILLOIN TANSSIHARRASTUKSEN VOI ALOITTAA?

Lapset ovat valmiita tanssiin heti kun pääsevät jaloilleen. Valmius toimia ryhmässä tulee vasta myöhemmin; usein kun lapsi on 3–4 -vuotias. Tanssi on hyvä aloittaa silloin, kun lapsi on valmis jäämään tanssitunnille itsekseen ilman äitiä tai isää. Tärkeintä on, että lapsi viihtyy tunnilla eikä tanssiminen ole epämieluisaa.

MITÄ LASTENTANSSI ON?

Opetus kehittää myönteistä minäkuvaa, liikunnallisuutta ja karkeamotorisia taitoja. Oppilas saa kontaktin musiikkiin (mm. rytmiikkaharjoitukset) ja tanssitekniikkaan (esim. jalkojen koukistus ja ojennus, käsien asennot ja askeleet esim. polvennostohyppy).

Tanssija houkutellaan liikkumaan monipuolisesti, kuuntelemaan musiikkia ja kokeilemaan omia liikemahdollisuuksia ja -laajuuksia. Varhaiskasvatuksen tunnit valavat vahvan pohjan myöhemmille tanssiopinnoille. Lapsi oppii leikin kautta – moni harjoitus saattaa vaikuttaa leikiltä, mutta jokaisella harjoituksella on päämäärä ja tavoite. 

Opetus ohjaa pitkäjänteiseen tanssin opiskeluun ja perusliikesanaston laajempaan hallintaan. Oppilas erottaa dynamiikan vaihteluja ja liikelaatuja, sekä käyttää niitä omassa ilmaisussaan

MITÄ TUNNILLA TEHDÄÄN?

Tanssijoille luodaan mahdollisimman turvallinen ympäristö (mm. rutiinien ja toistojen avulla), jossa on helppo kokeilla eri liikkeitä. Vanhempi edesauttaa turvallisuuden tunnetta tuomalla tanssijan ajoissa paikalle, jotta lapsi ehtii alkurutiineihin mukaan. 

Tunti alkaa ja loppuu aina samalla tavalla (esim. piiristä). Väliin mahtuu vauhdikasta tanssia sekä liikekokeiluja. Oman vuoron odottamista harjoitellaan heti alusta alkaen. Lähempänä kouluikää opitaan oikea ja vasen sekä lasketaan ahkerasti askelia. Tunnilla musiikki ei soi koko ajan vaan harjoituksia pohjustetaan välillä keskustelemalla.

”Onko kukaan ollut ulkona lumisateessa? Ai on! No oletteko kuulleet kun lumihiutale rysähtää maahan? Eikö se rysähdä? No kolahtaako se? Laskeutuuko se hiljaa? Oletteko kuulleet kuinka lumihiutale lentää ja laskeutuu? Kokeillaan yhdessä kuinka hiljaa lumihiutale leijailee ja laskeutuu äänettömästi maahan!”

UUDEN KAUDEN ALUSSA

- Täytä ilmoittautumislomake ennen ensimmäistä tuntia/tunnin aikana ja palauta opettajalle tunnin päätyttyä. Ilmoittautuminen koskee syys- ja kevätkautta. Yhteystiedot ovat välttämättömät.

- Tunnille tulee aina ilmoittautua etukäteen, jotta ryhmä ei tule liian täyteen. On oppilaan edun mukaista tarkistaa, onko ryhmässä tilaa.

- Alle 7-vuotiaiden kokeilukerta on maksuton. Jos lapsi jatkaa tunnilla, veloitetaan koko kausimaksu.

- Varmista että lapsella on tapaturmavakuutus esim. kotivakuutuksen yhteydessä.

KUN TUNTI ALKAA

-  Tanssiasuna joustava ja mukava vaate missä tanssijasi viihtyy (ei roolipukuja, hanskoja, kruunuja tms.). Piirosella, Keskuskoululla ja Juholan koululla voi olla tossuilla, Amerilla ja Keilahallilla suositellaan paljaita varpaita.

- Tanssijat tuodaan wc:n kautta tunnille. Pitkät hiukset laitetaan kiinni ja purkka heitetään roskakoriin.

- Katso että lapsi pääsee sisälle saliin ja että opettaja huomioi tanssijan saapumisen. Älä jätä lastasi odotustilaan odottamaan tunnin aloitusta yksin!

- 30 min tunneilla ei pidetä taukoja, 45 min tunneilla mukana voi olla vesipullo (EI mehua tai limsaa).

- Vanhemmat ja muut saattajat odottavat tunnin aikana salin ulkopuolella. Kerran kaudessa järjestetään avoimet ovet jolloin tuntia voi tulla seuraamaan.

KUN TUNTI PÄÄTTYY

Vanhemman tulee olla lasta vastassa kun tunti päättyy. Opettajan vastuu lapsesta ulottuu tanssitunnin loppuun saakka tanssisalin ovelle. Jos vanhempi myöhästyy, lapsi odottaa odotustilassa. Opettaja saattaa ottaa lapsen mukaan myös saliin, jos se on mahdollista.

KAUDEN PÄÄTTEEKSI

- Kauden päätteeksi järjestetään näytös, jossa tanssivat kaikki opiston oppilaat. Näytökset järjestetään Järvenpää-talolla ja liput ovat kaikille katsojille maksullisia. Poikkeuksena varhaiskasvatuksessa olevat oppilaat, jotka voivat seurata näytöstä maksutta vanhemman sylistä. Vanhemmat oppilaat voivat seurata esityksiä maksutta lavaharjoituksissa tai kenraalinäytöksessä.

- Syyskauden päätteeksi: Ilmoita toimistoon 13.12. mennessä jos tanssijasi haluaa lopettaa. Peruuttamattomasta oppilaspaikasta toimisto lähettää 50 euron laskun.

- Kevätkauden päätteeksi: Kaikki oppilaat ilmoittautuvat nettisivujen (www.keto.fi - ilmoittautuminen) kautta seuraavan kauden tunneille. Vanhojen oppilaiden ennakkoilmoittautuminen alkaa pari viikkoa ennen kaikille avoimen ilmoittautumisen alkamista. Syksyn lukujärjestys pyritään valmistamaan kevätnäytökseen mennessä.

TANSSI TAIDEMUOTONA

Tanssi on rytmin ohella yksi vanhimpia taide- ja itseilmaisun muotoja. Tanssi ei ole zumbaa, jumppaa tai urheilua, vaan liikettä eri dynamiikoilla ja tempoilla – liikettä ajassa ja paikassa. Tanssin kautta voi löytää itsestään mitä tahansa: kysymyksiä, vastauksia, rauhaa, itsekunnioitusta tai itsevarmuutta. Tanssi vastaa johonkin kehon alkukantaiseen tarpeeseen, joka meissä kaikissa asuu, jos annamme sille mahdollisuuden.

Kun tuntee ja hyväksyy oman kehonsa, on sinut itsensä kanssa ja vahvalla pohjalla elämässä. Tätähän me haluamme myös lapsillemme?

LAJIT JA NIIDEN EROT

Varhaiskasvatuksen tanssilajit valavat perustan, jonka päälle voidaan rakentaa ”uraa” baletista breikkiin. Tunnilla tehtävät harjoitukset, käytettävät mielikuvat ja musiikki ovat lajinomaiset. Varsinainen lajivalinta tehdään kiinnostuksesta riippuen aikaisintaan 7–10 -vuotiaana.

Kaikissa lajeissa on samat tavoitteet: 

• herättää oppilaassa tanssin iloa ja saattaa oppilas pitkäjännitteisen harrastustoiminnan piiriin

• edistää oppilaan sosiaalisia taitoja (esim. vuoron odottaminen), oppimisvalmiuksia ja itsetuntoa (esim. positiivinen palaute ja oppilaiden tasapuolinen huomioiminen) leikinomaisin keinoin.

• kehittää oppilaan kehon (esim. harjoitukset joissa nimetään kehonosia ja liikutetaan niitä erikseen) ja tilan tuntemusta (esim. tilan monipuolinen ja rohkea käyttö, toisten havaitseminen ja huomioiminen liikkuessa) sekä kehon hallintaa (esim. ryhti ja tasapaino).

• antaa valmiudet siirtyä tanssin perusopintoihin

Satubaletti: 

• musiikkina pääasiassa klassista musiikkia ja lisäksi esim. kansanmusiikkia

• valmistaa rutiineihin

• muodot korostetun tärkeitä muihin lajeihin verrattuna

• lajista on helppo jatkaa alkeisbaletti-tunneille (tankoharjoitukset yli 6-vuotiaille)

• Kärkitossuharjoitukset vaativat lihaksiston kehittymistä määrättyyn pisteeseen, ettei lapsen pienet, kehittymässä olevat luut murru. Kärkitossuharjoittelu suositellaan aloitettavaksi 11–12 -vuotiaana.

Lastentanssi:

• musiikkina etnistä musiikkia, jazzia, nykymusiikkia ym.

• liikekokeiluja tehdään korostetusti

• harjoituksia lattiatasossa (vertaa esim. balettiin)

• lajista on helppo jatkaa nykyalkeet - ja jazzalkeet –tunneille

Ministreet:

• musiikkina lastenmusiikkia, poppia ym.

• temppuja, akrobatiaa ja liikekokeiluja

• lajista on helppo jatkaa street-tunnille (esim. break, hip hop, locking, popping ym.) tai taidetanssitunneille kehittämään tanssitekniikkaa

SIJAINEN

Perusoletus on että oma opettaja pyrkii olemaan paikalla aina. Mutta joskus voi tapahtua jotain

yllättävää, vaikkapa sairastuminen. Tällöin käytäntö on:

1) Tunti perutaan ja opettaja ehdottaa korvaavan ajan esim. kauden loppuun.

2) Toimisto yrittää löytää ammattiopettajan sijaiseksi.

3) Jos ammattiopettajaa ei löydy, otamme käyttöön apuopettajapankkimme (olemme kouluttaneet pitkän linjan harrastajiamme apuopettajiksi ja mahdollisiksi sijaisiksi hätätapauksia varten).

4) Tunnin peruminen kokonaan (ei korvauskertaa) on viimeinen vaihtoehto, kun kaikki oljenkorret on käytetty. Tällöin tunti korvataan ”korvaus-lapulla”. Oppilas (tai vaihtoehtoisesti perheenjäsen) voi käydä millä tahansa tasolleen sopivalla tunnilla korvaamassa perutun tunnin kauden aikana.

VARHAISKASVATUKSEN JÄLKEEN

Kun tanssija aloittaa koulun, varhaiskasvatuksen lajit jäävät taakse. Näytöksissä kannattaa katsoa muita lajeja tarkasti ja pohtia mikä voisi olla kiinnostava vaihtoehto. Lajivalinnan ei tarvitse olla tässä vaiheessa lopullinen vaan tanssija voi myös rauhassa kokeilla eri lajeja.

Toinen viikkotunti tulee ajankohtaiseksi kun tanssija sitä haluaa (aikaisintaan 7-vuotiaana). Opistomme peräänkuuluttaa monipuolisuutta ja kannustaa eri lajien sekoittamiseen. Esim. jalkapalloa ja tanssia voi hyvin jatkaa rinnakkain, koska ne tukevat toinen toisiaan. Liian aikainen keskittyminen tiettyyn lajiin ei aina ole hyväksi. Mitä monipuolisempi harrastuspohja on, sitä kehittävämpää se on lapselle. Tässä kohtaa kannattaa kuunnella tanssijaa itseään. Mitä hän haluaa ja mihin perheen voimavarat riittävät?

Nettisivut ja Facebook ovat oiva forum tiedon löytymiseen; kannattaa vierailla silloin tällöin! Jos et saa Keto-uutisia sähköpostiin noin kerran kuukaudessa, voit liittyä postituslistalle tai päivittää yhteystietosi tästä!

HAUSKOJA TANSSITUNTEJA!